Tekstit

Erikoissairaanhoito valmistautuu kilpailuun

Kuva
Olin pari vuorokautta kirurgian päivystyksessä.  Siellä on paljon odottelua. Meni pari vuorokautta. Ruokakin oli aika pahaa.  Osastolla rouvien kanssa todettiin, että joudamme odottelemaan.  Joku oli tuotu ambulanssilla pillit vonkuen ja teho-osaston kautta päässyt tavalliselle vuodeosastolle toipumaan.

Kirurgit kävivät pikaisesti paikalla, jos ehtivät käymään.  Joku haettiin leikkaukseen puolelta öin ja palasi muutaman tunnin kuluttua. Kirurgit osaavat olla ynseitä.  Kuudesta kirurgista 2 sanoi päivää oma-aloitteisesti.  Kaksi vastasi, kun sanoin päivää.  Yhdelle kierrolla olevista sanoin kahdesti päivää - ei nöyrtynyt vastaamaan. Epäilemättä Mehiläisellä opetettaisiin päivää sanomaan. Ruokakin oli parempaa sen yhden kerran, kun siellä olin angiografiassa takavuosina.  Siis silloin, kun Mehiläisellä vielä kehtasi käydä.

Erikoissairaanhoidon valinnanvapaudessa onkin kyse isommista asioista. Se olisi saattanut jossain muodossa toteutakin, ellei Mehiläinen olisi mennyt naurettavuuksii…

Kantapään kautta opitaan Kantaa käyttämään

Kuva
Milloin viimeksi kävit Kanta-palvelussa?  Se on pikkuhiljaa kehittynyt pelkästä eResepti-luettelosta sisältämään enemmänkin potilasdataa.  Enimmäkseen sitä kai käytetään apteekissa asioidessa ja reseptejä uusiessa.  Siinä se onkin kätevä.  Kanta-järjestelmässä pitää ajoittain silti vielä käydä tutkimusmatkalla.  Sinne tulee vaivihkaa pikku uudistuksia ja parannuksia.  Pitää olla tosi tarkkana, että pysyy kärryillä.


Havaintoja kehityksestä:


Reseptit


Palvelu toimii hyvin. Sieltä tosin ei näy, mitä lääkkeitä potilas oikeasti käyttää.  Toisaalta nykyisin lääkeostojen aika ja paikka näkyy lääkekohtaisesti.  Hyvä ominaisuus on, että vanhenevat reseptit merkitään punaisella.  Reseptin uusiminen on kätevää. Suurin musta aukko onkin jäljitettävyyden puuttuminen.  Paperireseptistä näki aiemmin aina, kuka ja missä sen oli alun perin määrännyt.

Kun joskus on saanut johonkin vaivaan reseptin, se uusitaan nykyisin jokseenkin kyselemättä - mutta tarvitaanko lääkettä edelleen? Luultavasti vanhusten liial…

Potilas tulee privaatista

Kuva
Potilaskertomus alkaa: Potilas hakeutunut privaattiin, jossa MRI tehty... Privaatista lähete verisuonikirurgialle jne. Osastollakin kuulin muutaman kerran sanan privaatti, joka lausuttiin turhan painokkaasti. Ikään kuin olisin ollut sairaalassa etuilemassa, ohittamassa jonoja tai viemässä jonkun enemmän tarvitsevan vuodepaikkaa. Toivottavasti vain kuvittelin.

En juuri silloin jaksanut paljon asiaa ajatella, olin niin kipeä ja kipulääkkeissä, että ajatustoimintaa ei juuri ollut. Enhän ollut mikään yksityispotilas.  Luulenpa, että kuka tahansa, joka kävelee kipuilevan ja tykyttävän 52 millin aneurysman kanssa päivystyksen ovesta sisään pääsee lääkärille vaikka ilman lähetettä.  Varsinkin kun aortan pullistuma jo ennestään on sairaalan tiedoissa.

Onkohan taustalla jotain muuta. Onko "privaatti" ja yksityislääkärillä käynti niin oleellinen tieto, että sitä pitää toistaa. Ehkä joku viisaampi osaa kertoa. Käytetäänkö termiä myös työterveyshuollon potilaista? Lukeeko sairauskerto…

Potilaan oma genomistrategia

Kuva

Diagnoosin kalastus tietoaltaisiin

Kuva
Nyt padotaan potilastietoja tietoaltaisiin, ennen pitkää itseoppiva algoritmi louhii sieltä jyvät akanoista, keinoäly oppii yhdistelemään erilaisia asioita ja tekemään diagnooseja myös kaikkein harvinaisimmista sairauksista. HUS on päässyt tietoaltaan teossa jo hyvään alkuun. Lähitulevaisuudessa tietoallas oppii keskustelemaan genomitiedon kanssa. Sitä me harvinaispotilaat odotamme.

eHealth on vihdoinkin edennyt niin pitkälle, että valtaosa potilastiedoista kertyy Kanta-järjestelmään.
eReseptit ovat jo siellä tallella.  Kelan sivuilta voi käydä laskemassa käyntinsä yksityisillä erikoislääkäreillä.  Tänä vuonna on ollut yli 20 käyntikertaa.  Sen lisäksi olen ollut yliopistosairaalassa osastohoidossa kahdella eri osastolla, avohoitopotilaana neljällä eri klinikalla. Meilahden tai terveyskeskuksen päivystyksessä kymmenkunta kertaa. Kaikesta tästä jää dataa tietoaltaan pohjalle.

Jokaisella käynnillä luetellaan käytössä olevat lääkkeet milli- ja mikrogrammoineen. Mikä kumma on, että nyky…

Vaikuttaako huomiotalous hoitopäätöksiin?

Kuva
Käypä Hoito-suosituksia tehdään vain tavallisiin tauteihin. Harvinaissairauksiin - etenkin ultraharvinaissairauksiin - toivotaan saatavan "best practice" -suosituksia, joissa kerrotaan, mikä on auttanut ja mikä ei.  Monesti potilaita ei löydy koko maailmasta tarpeeksi, että voitaisiin tehdä riittävän laajamittaisia kliinisiä kokeita.

Harvinaissairauksiin on viime vuosina kehitetty uusia täsmälääkkeitä, mikä on hieno juttu.  Lääkkeiden kehittäminen maksaa miljardeja, ja sen vuoksi ne ovat käsittämättömän kalliita. Helsingin Sanomat julkaisi kahden ja puolen sivun artikkelin kallista lääkettä tarvitsevasta lapsipotilaasta. Viisivuotias Lucas-poika sairastaa harvinaista ja parantumatonta lihassairautta SMA:ta.  Kyseiessä tautimuodossa potilaat elävät vain muutaman vuoden. 

Toimittaja Päivi Repo on haastatellut  artikkeliin Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvoston
pääsihteeri Taina Mäntyrantaa, joka kertoo neuvoston valmistelevan suositusta nursinerseenin käytöstä SMA:n ykkö…

Tarvittaisiinko hoitoketjuun toipumishoitaja?

Kuva
Verkossa on kaikenlaisia itseoppimisen kursseja. Käypä Hoito-suositukset antavat lääkärille hoito-ohjeet, milloin leikataan, milloin lääkitään, miten lääkitään ja mikä lääke tehoaa. Kun potilas potilas kotiutuu leikkauksesta, alkaa hoitoyksinäisyys ja kova toipumistyö.  Sairaalan ohjeet loppuvat tikkien poistamiseen ja neuvoina on: pariin viikkoon ei saa nostaa painavia tavaroita ja välttää liiallista rasitusta.  Ihan riippumatta siitä, mikä leikkaus on kyseessä, saunomiskieltoa ei ikinä unohdeta.
Mikä on painava?  5 kiloa, 10 kiloa, 20 kiloa?   Mikä on rasittavaa, rappujen nousu kahdeksanteen kerrokseen, kävely, hölkkä, juoksu?

Sairaaloissa on nykyään kotiuttamishoitajia, jotka varmistavat, että vanhus asuu hissillisessä talossa ja että hänellä on joku, joka käy kaupassa ja muutenkin auttelee. Hyvä niin, mutta toipumistyössä potilas jää yksin. Vaikka on tarpeeksi terve kotiutumaan, voimia ei tahdo riittää kuntoutumiseen. Siinä tarvitaan sinnikkyytttä, päättäväisyyttä ja rohkaisua.  …