Hyvänlaatuinen tuumori ei välttämättä ole helppo juttu
Huomenna menen päiväkirurgiseen leikkaukseen, sormestani leikataan pikkuruinen, mutta kipeä glomus tumor. Kynsikin taidetaan ottaa pois. Googlettelin vähän aiheesta, keskimäärin potilaalla on ollut 10,5 lääkärikäyntiä ennen kirurgille päätymistä.
Kyllä minäkin kahden neurologin kanssa sormestani juttelin, ja toinen sanoi: "sehän pitää leikata pois". Menin terveyskeskukseen, sain lähetteen ja sitten leikkausjonoon ja huomenna on aika. Tuumorista otetaan koepala, joskus se voi olla pahanlaatuinenkin.
Meillä ultraharvinaisissa on muutamia jäseniä, joilla myös on jokin "hyvänlaatuinen" kasvain. Hyvänlaatuinen on aivan absurdi termi. Hyvänlaatuinen tarkoittaa, että ei ole syöpä eikä siis tappava. Hyvänlaatuinen ei kyllä tarkoita yhtään mitään mukavaa. Minun pikku tuumorini voi olla joskus - etenkin oltuaan kylmän kanssa kosketuksissa hyvin kipeä. Ja kipu on pahinta öisin. Hyvänlaatuinenkin kipu voi sattua pahasti.
Joillain on paljon vaikeampia tuumoreita, jotka aiheuttavat monenlaista oiretta, kipua tai ovat osa systeemisairutta, joka vaikuttaa moniin elimiin. Nämä ei-tappavat tuumorit tuntuvat olevan terveydenhuoltojärjestelmän väliinputoajia. Ne eivät kiinnosta ketään, kukaan ei oikein tiedä, miten näitä kipuja parhaiten lievitetään. Joitain voi leikata, joitain taas ei missään tapauksessa saa leikata. Ei-syöpä tuumorit ei oikein kuulu millekään sektorille. Diagnoosi saadaan erikoissairaanhoidossa, jatkohoito (jota ei useimmiten ole) terveyskeskuksessa ja potilas jää sitten yksin ihmettelemään, kun ei saa mistään ymmärrystä. Meidän siis vain pitää oppia iloitsemaan siitä, ettei tuumorimme ole syöpää.
Minun hyvänlaatuiseni on tosiaankin (ainakin biopsiatuloksiin asti) niin hyvänlaatuinen, että se voidaan leikata pois ja ei kai aina kasva takaisin. Ja ihan rehellisesti, minun vaivoistani se on ihan vähäisimmistä päästä.
Kuva pariisilaishammaslääkärin odotushuoneesta. Hänen työvälineensä tosin olivat viime vuosituhannelta. Onneksi niitä ei paljon tarvittu. Käynnin hinta: 23 €. Kirjoitan tästä seikkailusta joskus ihan erikseen, kunhan se saadaan päätökseen täällä koti-Suomessa.
Kyllä minäkin kahden neurologin kanssa sormestani juttelin, ja toinen sanoi: "sehän pitää leikata pois". Menin terveyskeskukseen, sain lähetteen ja sitten leikkausjonoon ja huomenna on aika. Tuumorista otetaan koepala, joskus se voi olla pahanlaatuinenkin.
Meillä ultraharvinaisissa on muutamia jäseniä, joilla myös on jokin "hyvänlaatuinen" kasvain. Hyvänlaatuinen on aivan absurdi termi. Hyvänlaatuinen tarkoittaa, että ei ole syöpä eikä siis tappava. Hyvänlaatuinen ei kyllä tarkoita yhtään mitään mukavaa. Minun pikku tuumorini voi olla joskus - etenkin oltuaan kylmän kanssa kosketuksissa hyvin kipeä. Ja kipu on pahinta öisin. Hyvänlaatuinenkin kipu voi sattua pahasti.
Joillain on paljon vaikeampia tuumoreita, jotka aiheuttavat monenlaista oiretta, kipua tai ovat osa systeemisairutta, joka vaikuttaa moniin elimiin. Nämä ei-tappavat tuumorit tuntuvat olevan terveydenhuoltojärjestelmän väliinputoajia. Ne eivät kiinnosta ketään, kukaan ei oikein tiedä, miten näitä kipuja parhaiten lievitetään. Joitain voi leikata, joitain taas ei missään tapauksessa saa leikata. Ei-syöpä tuumorit ei oikein kuulu millekään sektorille. Diagnoosi saadaan erikoissairaanhoidossa, jatkohoito (jota ei useimmiten ole) terveyskeskuksessa ja potilas jää sitten yksin ihmettelemään, kun ei saa mistään ymmärrystä. Meidän siis vain pitää oppia iloitsemaan siitä, ettei tuumorimme ole syöpää.
Minun hyvänlaatuiseni on tosiaankin (ainakin biopsiatuloksiin asti) niin hyvänlaatuinen, että se voidaan leikata pois ja ei kai aina kasva takaisin. Ja ihan rehellisesti, minun vaivoistani se on ihan vähäisimmistä päästä.
Kuva pariisilaishammaslääkärin odotushuoneesta. Hänen työvälineensä tosin olivat viime vuosituhannelta. Onneksi niitä ei paljon tarvittu. Käynnin hinta: 23 €. Kirjoitan tästä seikkailusta joskus ihan erikseen, kunhan se saadaan päätökseen täällä koti-Suomessa.
Kommentit