Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Tarvittaisiinko hoitoketjuun toipumishoitaja?

Kuva
Verkossa on kaikenlaisia itseoppimisen kursseja. Käypä Hoito-suositukset antavat lääkärille hoito-ohjeet, milloin leikataan, milloin lääkitään, miten lääkitään ja mikä lääke tehoaa. Kun potilas potilas kotiutuu leikkauksesta, alkaa hoitoyksinäisyys ja kova toipumistyö.  Sairaalan ohjeet loppuvat tikkien poistamiseen ja neuvoina on: pariin viikkoon ei saa nostaa painavia tavaroita ja välttää liiallista rasitusta.  Ihan riippumatta siitä, mikä leikkaus on kyseessä, saunomiskieltoa ei ikinä unohdeta.
Mikä on painava?  5 kiloa, 10 kiloa, 20 kiloa?   Mikä on rasittavaa, rappujen nousu kahdeksanteen kerrokseen, kävely, hölkkä, juoksu?

Sairaaloissa on nykyään kotiuttamishoitajia, jotka varmistavat, että vanhus asuu hissillisessä talossa ja että hänellä on joku, joka käy kaupassa ja muutenkin auttelee. Hyvä niin, mutta toipumistyössä potilas jää yksin. Vaikka on tarpeeksi terve kotiutumaan, voimia ei tahdo riittää kuntoutumiseen. Siinä tarvitaan sinnikkyytttä, päättäväisyyttä ja rohkaisua.  …

Brother Christmas säväytti lasten hautajaiskuluilla

Kuva
Ennen muinoin Seilin saarelle lähetettyjen leprapotilaiden piti viedä mennessään omat ruumisarkkulaudat.  Se tuli mieleen Ilta-Sanomien jutusta, jossa Brother Chrismas
kertoo käynnistäneensa rahankeräyksen erään perheen neljän lapsen hautajaiskuluihin.  Perheen kaikki neljä lasta ovat kuolemassa lähivuosina ultraharvinaiseen periytyvään sairauteen.

Ilta-Sanomien juttu oli koskettava. Brother Christmas kertoo keräystavoitteen saavutetun, rahaa jäi ylikin. Hyvä niin. Ilta-Sanomien juttu levisi Facebookissa, sitä jaettiin tuhansia kertoja. 

Tämän perheen lapset ovat elossa, eikä jutusta käynyt selville, kuinka paljon he ymmärtävät asioita.   Yleensä lapset ymmärtävät merkittävästi paljon enemmän kuin kykenevät kommunikoimaan. Entäpä jos he itse jollain tavoin saavat tietää, että isä ja äiti keräävät heille hautajaisrahoja.

Tunnen perheitä, joissa on ultraharvinainen geenipoikkeama, olen varsin tietoinen siitä, että on olemassa vaikeita, peittyvästi periytyviä sairauksia, jotka vammaut…

Vahva suositus astman hoitoon: Terveyskylän Astma- ja allergiatalo

Kuva
Virtuaalisairaalaa rakennustyömaalla tapahtuu. Se on pelottavan hyvä - saattaa olla niin, että muutosvastarinta herää.  Toistaiseksi sairaanhoitajien ja lääkärikunnan työllisyystilanne on sen verran hyvä, etteivät vielä laita kapuloita rattaisiin.

Testasin Terveyskylä.fi-taloista uusimman: Allergia- ja astmatalon. Yli 20 vuotta astmaa ja 50 vuotta allergista nuhaa sairastaneena ajattelin pätevöityneeni testaajaksi.  Olen astmani vuoksi käynyt vajaan vuoden sisään neljästi erikoislääkärillä, joten hoidosta on sekä vanhoja että uusia kokemuksia.

Astma-sivujen ainoa puute on sähköisen PEF-lomakkeen ja laskurin puute. Kuitenkin lääketehdas gks:n linkki  www.pef.fi tekisi sivuista täydelliset.  Gsk:n ohjelma jopa tekee laskelmat, yhteenvedon ja piirtää siistit käyrät.  Laskee myös mittauskerrat, jolloin PEF-lukema nousee enemmän kuin 15 %  avaavan lääkkeen jälkeen.

Fyysisen lääkärissäkäynnin sijaan potilas voisi lähettää sähköpostina PEF-lukemat ja lääkäri näkisi yhdellä silmäyksellä, mi…

Vastuullinen potilas lääkepula-aikana

Kuva
Kun ostan kananmunia, pakkauksessa on tilan nimi ja osoite.  Kun ostan lääkkeen, pakkauksessa ja valmisteyhteenvedossa voi olla Orionin osoite, mutta ei tietoa valmistajasta tai valmistusmaasta. Eikö potilas saa olla eettinen ja vastuullinen kuluttaja? Tässä olisi Euroopan lääkevirastolle (EMA) tehtävää.

Näin vanhaksi piti elää, että lääkkeistä tuli pula. Vaihtokelpoisuus geneeristen valmisteiden myötä on osaltaan pitänyt tavallisimpien lääkkeiden hintoja kurissa ja säästänyt Kelalta miljoonia. 
Potilas voi myös vähän säästää, mutta säästöillä on hintansa. Potilas ei voi tietää, missä päin maailmaa hänen lääkkeensä on valmistettu.  Lääkepakkauksessa voi lukea Orion, vaikka lääke on valmistettu Intiassa.  Linkki on Kauppalehden artikkeliin.  Suosittelen lukemaan.

Olen saanut ikäviä allergisia reaktioita geneerisestä, vaihtokelpoisesta valmisteesta.  Periaatteessa lääkkeen pitäisi olla ihan sama kuin alkuperäinen brändi.  Mutta ei se vaan ole.  Crestorin vaihtuessa halpamerkkiin, tul…

Laboratoriotulokset - voiko niihin luottaa?

Kuva
Lääkäri nykyisin kysyy aika harvoin: "Miten voit".   Ja vaikka kysyisi, niin siihen kestää aina jonkin aikaa vastata, eikä vastaamiseen ole olemassa numeerisia arvoja.  Kivusta kysytään 1-10 asteikolla.  Kipumittarissa on sellainen puute, että sitä ei kalibroida yhteismitallisella tavalla.

Olemme tottuneet luottamaan laboratoriotuloksiin.. Etenkin lääkärit uskovat laboratoriotuloksia enemmän kuin potilaita.  Ystävälläni seurataan säännöllisesti kilpirauhasen toimintaa laboratoriokokein.  Kun Diacor fuusioitui Terveystalon kanssa, heräsi epäilys hänen arvojensa vertailukelpoisuudesta.  Yrityskaupan yhteydessä kun laboratoriopalvelut siirtyivät virolaiselle alihankkijalle.

Seerumin TPOAb (jota vain harvalla potilaalla seurataan säännöllisesti) oli Terveystalon laboratoriossa yli 1 300,  viitearvolla alle 60.  Varmuuden vuoksi hän kävi kaksi päivää myöhemmin omalla kustannuksellaan Aavassa, (jonka laboratorioyhteistyökumppani oli tehnyt myös kyseisen henkilön aiemmat kokeet): …

Potilaalla kohtuuton todistustaakka

Kuva
Vatsa-aortani sai vähän kiireisellä aikataululla stenttikraftin. Leikkaus tehtiin Meilahden hybridisalissa, joka oli kuin tieteiselokuvan avaruusaluksen komentosilta. Jättikokoisia tietokonenäyttöjä seinällä, jotta kirurgi näkee, missä kohtaa aorttaa ollaan menossa.
Ymmärtääkseni leikkaus meni hyvin, ainakaan minulle ei ole siitä mitään kerrottu. 

Kun hybridileikkaussalia jälkiteen vilpittömästi ihailin osastokierrolla, nuorehko mieslääkäri kertoi innosta säihkyen, että vielä hienompi tulossa.  Siihen tulee robotti, joka muistaa! Niinpä. Hyvä puoli asiassa on ainakin siinä, että lääkärit tuntuvat olevan roboteista innoissaan. Aivan poikkeuksellista,  jos ajatellaan Apottia ja muita terveydenhuollon ICT-hankkeita, joita ponnekkaasti vastustetaan.

Ennen leikkausta otettiin tietenkin TT-kuva. Siinä näkyi 52 millimetrinen aneurysma eli vatsavaltimon pullistuma. Stenttikrafti tarvitaan pitämään aorttaa koossa, jotta se ei repeäisi. Virtuaalisairaalan Verisuonitalossa voi lukea yksityisko…

Magneettikuva, valinnanvapaus ja kilpailutus

Kuva
Kilpailutin magneettikuvausta ja vertailin hintoja Helsingissä.  Tässä pikavinkit omalla rahalla maksaville potilaille. Hintavaihtelu on 175 eurosta 700 euroon.  Mistä kannattaa maksaa ja mistä ei? Netissä hinnat eivät aina näy ja eivätkä ole ajan tasalla, joka tapauksessa pitää soittaa ja kysyä.  Samalla voi kysellä muutakin.

Lääkärihinta.fi on kätevä vertailuja tehdessä. Hinnat vaihtelevat evätkä aina ole sivustolla ajan tasalla. Siitä pääsee kätevästi yhdellä klikkauksella suoraan palveluntuottajan sivulle.

Teslat kertovat laitteen tehosta.  3.0 Teslan laitteella saa yleensä tarkempaa kuvaa. Huomasin sen viime viikolla, kun aivoni olivat valkoisten signaalikirkastumien pilkuttamat sieltä ja täältä.  Jotkut alueet olivat kokonaan "valaistuneet".   Onneksi kuvat oli Meilahdessa katsonut toinenkin, kokeneempi neuroradiologi.  Leesiot eivät olleet juuri lisääntyneet edellisestä 10 vuoden takaisesta kuvasta.  Silloisella 1.5 Teslan laitteella otettiin 5 mm:n leikkeitä, 3 Tesla…

Homehtumaton sairaalahanke

Kuva
Uusi lastensairaala valmistuu ensi vuonna. Siitä on kirjoitettu sivukaupalla.  Ja onhan se varmaan mukavaa, että isät ja äidit mahtuvat mukavasti jopa nukkumaan lapsen kanssa sairaalassa. Meillä kun vanhat sairaalat homehtuvat käsiin, Lastenklinikka, Kätilöopisto, Meilahden tornisairaala, Jorvi... Oletteko kuulleet Sairaalaton Suomi -hankkeista.  Saa nähdä, tuleeko mielenkiintoisia hankkeita.  Harmi, etteivät minulta kysyneet, olisin heti voinut antaa puolenkymmentä käyttökelpoista bisnesideaa start-upeille.

Todellakin, näiden homekompleksien tilalle on rakennettava vähemmän homehtunutta sairaalainfraa.
Iankaikkisen räksytyksen sijaan voisi nyt ihastella Virtuaalisairaalaa.  Vaikka HUS sitä rakentaakin, se nousee samanaikaisesti Kittilään, Kiteelle, Kihniölle ja Kirkkonummelle.

On painavia syitä, miksi Virtuaalisairaalaan kannattaa uskoa ja panostaa. Pahin este on muutosvastarinta. Olemme eläneet tulevaisuudenuskoisen ajanjakson, pula-ajasta hyvinvointivaltioon. Etenkin meidät potil…

Yksityissektori ikuisen soten odotuksessa

Kuva
Aika tuntuu pysähtyneen ikuisen soten odotuksessa. Terveystalo ja Diacor saivat luvan fuusioon.  Niinpä kummaltakaan taholta ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään kiinnostavaa.

Mehiläinen  on ensimmäisenä aloittanut lääkäreidensä pistearvioinnin.  Pisteitä annetaan todennäköisesti vuorovaikutustaidoista, ehkä heti vastaanottotilanten jälkeen.  Oikeastaan arvio pitäisi antaa viiveellä: oliko diagnoosi oikea, oliko lääke sopiva, olivatko hoito-ohjeet riittävät?  Entä  kirjaukset potilastietoihin, olivatko ne oikein, onko niissä riittävä informaatio, jos joutuu palaamaan samasta syystä jonkun toisen lääkärin hoitoon? Pitkässä jouksussa kirjoittaminen, vaikkapa hyvän lähetteen laatiminen,  pääsee arvoonsa.

On silti tunnustetava, että jos pystymetsästä varaisin aikaa yleislääkärille, luultavasti menisin sille, joka on saanut hyvää potilaspalautetta.  Mitäpä sitä mieltään pahoittamaan jollekin töykeästi käyttäytyvälle. Vuorovaikutustaidot ovat osa lääkärin ammattitaitoa.  Sitä kyllä opii, j…

Hoitoyksinäisyys koskee harvinaista kipeästi

Kuva
Onpa keksitty hyvä uusi sana hoitosuhteen kuvaamiseen. Tampereella julkaistiin äskettäin väitös yksinäisyyden kokemuksesta hoitosuhteessa. Vaikka sana on uusi, kokemus on ikivanha.  Lääkärikunta joskus vähättelee terveystiedettä ja hoitotiedettä, ettei mukamas ole oikeaa tiedettä.  On se, se on pehmeää tiedettä, väitökset perustuvat potilashaastatteluihin, enkä sitä väitäkään rakettitieteeksi.  Toisaalta fyysikkotyttäreni tutkii kuplia ja vaahtoja.  Se vasta on pehmeää kovaa tiedettä.

Olen onnekas, asun Helsingissä, minua hoidetaan maan johtavassa yliopistosairaalassa, lääkärinä on tämän erityisalan huippuosaaja.  Tarvittaessa voisin käydä yksityislääkärilläkin, jos olisi välttämätöntä.  Saatanpa niin tehdäkin, sanoisin: eikös olekin p****a juttu.  Hän sanoisi myötäelävästi: "Niin onkin." Ja heti oloni paranisi, vaikka hänellä ei olisikaan parantavia lääkkeitä tarjottavanaan. Hoitoyksinäisyydenmuurin voi puhkaista vain toinen ihminen, joka kysyy: Miten voit? Ja ennen kaikke…

Mennyt elämä pikakelauksella

Kuva
Istuin Biomedicumin luentosalissa kuulemassa autoimmuuni enkefaliitista.  Parin tunnin aikana ehdin pikakelauksella uudelleen kokea ihmismielen tunneskaalan äärilaidat. Hulluuden rajamaastosta huojennuksen kyyneliin. Niin monia muistoja luennot palauttivat mieleeni.

Luennoitsijoina autoimmuuni enkefaliitissa tarvittava täysi kattaus: neurologi, neurospsykologi ja psykiatri - professoritasoa.  Tauti voi olla niin julma - mutta myös kiehtova ja se vie kaikki potilaan hoitoon osallistuvat taitojensa äärirajoille. Osaamisen lisäksi tarvitaan myös rohkeutta. Terveydenhuoltojärjestelmä on ajautunut viime vuosina ultravarovaisuuden - lähes pelokkuuden linjoille.  Jos ei ihan varmsti tiedä, mitä tehdä, varmuuden vuoksi ei tehdä mitään. Järjestelmämme perustuu virheistä valittamiseen.  Mitääntekemättömyydestä ei kukaan voi valittaa.

Onneksi sain kuulla, että nykyisin taas uskalletaan hoitaa, vaikka laboratoriotuloksia ei vielä olisikaan. Hyvä niin.  Luennot palauttivat mieleen omia kokemuksi…

Maailmanparannusta potilastiedoilla

Kuva
Potilaalta ei yleensä kysytä mitään etukäteen. Vaikuttamismahdollisuudet jälkikäteen ovat: muistutus, kantelu, valitus. Kiitoksille ei ole rakennettu yhtä tehokkaita kanavia. Jokus kuolinilmoituksissa sentään kiitetään hyvästä hoidosta Terhokodissa tai jossain muussa sairaalassa.

Osallistuin Sitran ja HUS:in järjestämään työpajaan"Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen hyödyntäminen". Potilaiden näkemyksiä haluttiin kuulla etukäteen. Toissijaisella hyödyntämisellä tarkoitetaan sote-tietojen hyödyntämistä esimerkiksi tutkimukseen, tuote- ja lääkekehitykseen, opetukseen tai sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden johtamiseen. Tilaisuus oli kiinnostava, tuskin maltan odottaa seuraavaa kertaa.
Olin innosta pinkeänä. Olenhan 15 vuotta näitä asioita seurannut, niistä kirjoittanut ja tuskaillut hitautta: Länsimetro ei ole mitään verrattuna eReseptin synnytystuskiin. 
Terveystietojen ensisijainen käyttö on potilas-lääkärisuhteessa. Sinne kirjataan uuvuttavalla yksityiskoh…

Hoitojonossa häntäpään valvojana

Kuva
Olin ajatellut, että hoitosuhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Ehkä henkilökohtaisessa hoitosuhteessa se olisi edelleenkin suositeltava toimintatapa. Putosin potilasjonosta. Olisi ehkä pitänyt fuskata vähän ja teettää turhia tutkimuksia.

Lokakuussa olin käynyt terveyskeskuksessa kovien alapääkipujen ja runsaan verenvuodon takia. Sain lähetteen kaupungin sairaalaan.  Sieltä tuli hoitotakuun mukaisen kolmen viikon sisään kirje: "Apulaisylilääkärimme on arvioinut lähetteenne ja suunnitellut jatkotutkimukset. Jonotusaika tähystyksiin tällä hetkellä 5-6 kuukautta".

Vaikeiden kipujen vuoksi jouduin joulukuun lopulla turvautumaan Dextran erinomaiseen päivystykseen. Kipujen aiheuttaja selvisi. Päivystäjäksi sattui eminentti erikoislääkäri, joka on kirjoittanut gastroenterologian oppikirjaan luvun "Akuutti vatsa". Hän neuvoi hankkiutumaan pikaisesti tähystykseen.  Niin teinkin. Tähystyksessä ei löytynyt mitään, vaikka tähystävä lääkäri oli juuri tästä aiheesta…

Harvinaisen tavalliset taudit

Kuva
Hrvinaissairaus ei aateloi - eikä myöskään suojaa tavallisilta taudeilta. Jos ei ole helppoa potilaalle, niin ei ole lääkärillekään - erotusdiagnostiikka ei ole yksinkertaista.

Lääkäri 2017-tapahtumassa pääsin oman luentoni jälkeen seuraamaan Hevonen vai seepra - milloin epäilen harvinaissairautta, miten etenen?  Melko pienestä luentotilasta istumapaikat loppuivat, mikä lienee hyvä merkki.  Kiinnostuneita oli enemmän kuin järjestäjät osasivat arvata.

Dosentti Heikki Lukkarinen (TYKS Harvinaissairauksien yksikkö) luennoi hyvin ja innostuneesti siitä, kuinka tehdään hyvä lähete harvinaissairauksien yksikköön. Ensin yleislääkärin toki on pitänyt huomata, että tässä nyt on jotain epätavallista. Se voi olla harmittomana pidetty poikkeama viitearvojen alapuolella laboratoriokokeessa, jossa hälytyskellot soivat vain, jos viitearvoissa mennään yli.  Potilaana olen hänen kanssaan ihan samaa mieltä, että hyvä lähete on tärkeä. Harvinaissairauksien yksiköt evät pidä vastaanottoa, mutta he ohjaa…

Säästöehdotuksia sote-päättäjille

Kuva
Olen Lääkäri 2017-tapahtumassa tuomassa potilasnäkökulmaa eLääketieteeseen.  Luennossani sivuan toki ultraharvinaispotilaiden tilannetta. 

Harvinaispotilaiden hoito on usein kallista. Tässä ehdotuksia, joilla voidaan säästää miljoonia -  potilaat saavat parempaa hoitoa, kun käytetään järkeä ja etälääketiedettä sopivassa sekoitussuhteessa.


Hoitotakuun musta aukko ja valinnanvapaus

Pitkät potilasjonot monesti lyhenevät luonnollisella tavalla: potilas joutuu kiireellä päivystykseen, päättää hoidattaa itsensä omilla rahoillaan yksityisesti tai kuolee pois.

Olin käynyt terveyskeskuksessa, lääkäri tutki asiallisesti ja teki samat johtopäätökset: tarvitaan lähete endoskopiayksikköön ja tähystykseen. Tuli kirje, "apulaisylilääkäri oli arvioinut lähetteen ja suunnitellut jatkotutkimukset hoitotakuun puitteissa (6 kk sisällä).  Tutkimus 3 kk sisällä."

Jäin kiltisti - jälkiviisaana voisin sanoa tyhmästi - jonoon. Kivut lisääntyivät ja piti lähteä päivystykseen.  Ja jos on oikein kipeä, ainoa oikea osoite on Munkkivuoren Dextra.  Olenhan joskus käynyt muillakin lääkäriasemilla.  Niillä voi olla päivystämässä vain ne lääkärit, joiden vastaanotolle kukaan ei vapaaehtoisesti ajanvarauksella halua mennä. Dextrassa ei ole ikinä tarvinnut pettyä.


Sattuikin päivystäjäksi ihan professoritason asiantuntija, joka totesi, että on jo kiire. Joulun väliviikolla myös yksityi…